Yhteys toisiin ihmisiin heikentynyt – kolmannes suomalaisista kokee saavansa aiempaa vähemmän sosiaalista tukea

HelsinkiMission kohtaamiskyselystä selviää, että jopa kolmannes (31 %) suomalaisista kokee heikkoa sosiaalista tukea. Sosiaalinen tuki on hyvinvoinnin olennainen osa, joka syntyy yhteydessä toisiin ihmisiin. Kohtaamiskyselyn perusteella sosiaalisen tuen kokemus on suomalaisten keskuudessa heikentynyt entisestään. 

Kohtaamiskyselyn vastaajista 17 % koki vahvaa, 52 % kohtuullista ja 31 % heikkoa sosiaalista tukea toisilta ihmisiltä. Sosiaalinen tuki on hyvinvoinnin olennainen osa, joka syntyy yhteydessä toisiin ihmisiin. Se ehkäisee yksinäisyyttä ja auttaa selviämään elämän vastoinkäymisistä. Heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa kielteisesti koettuun sosiaaliseen tukeen. Tämä yhteys näkyi kaikissa sosiaaliseen tukeen liittyvissä kysymyksissä ja oli erityisen voimakas silloin kun vastaaja koki joutuvansa tinkimään lähes kaikista hankinnoistaan.   

Heikkoa sosiaalista tukea kokevien osuus on selkeästi noussut, sillä vuonna 2019 heikkoa sosiaalista tukea koki vain 22 % suomalaisista. Suomessa osuus on myös selvästi korkeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joissa keskimääräinen osuus oli vain 13 %. Aiempien vuosien tulokset ilmenevät Eurostat-tilastoista.  

– Suomi on maailman onnellisin maa, mutta samalla yhä useampi meistä kokee heikkoa sosiaalista tukea. Sosiaalisella tuella on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja yksinäisyyden vähentämiseen. Ihmisille on tärkeää, että voivat kokea olevansa itselleen merkityksellisen yhteisön arvostettuja jäseniä. Jokainen meistä voi pitää huolen siitä, ettei lähipiirissä kukaan jää yksin, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander. 

Vain hieman yli puolet (56 %) 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista kokee kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön, jonka kanssa jakaa samat kiinnostuksen kohteet. Eri mieltä asiasta on yli viidennes (22 %) vastaajista. Ryhmään kuulumisen kokemus on muita heikompi niiden keskuudessa, jotka joutuvat taloudellisen tilanteensa vuoksi tinkimään hankinnoistaan. 

Vapaaehtoistoiminta lisää terveyttä ja hyvinvointia 

Kohtaamiskyselyssä ilmenee, että suurella enemmistöllä (81 %) on vähintään yksi ihminen elämässä, jolta voi tarvittaessa saada apua tai neuvoja. Tilanne on heikoin niillä vastaajilla, jotka joutuvat tinkimään jokapäiväisistä hankinnoistaan. Vähiten apua ja neuvoja on tarjolla yksin asuvilla ja kotona vanhempien luona asuvilla nuorilla aikuisilla. Tilanne on paras puolison ja lasten kanssa asuvilla sekä yksinhuoltajilla. 

Hyvinvointia edistää kohtaamisen vastavuoroisuus ja mahdollisuus itse auttaa, kuunnella ja rohkaista toista ihmistä. Suuri enemmistö (79 %) kokee, että heillä on vähintään yksi ihminen elämässään, jonka hyvinvointiin he voivat vaikuttaa. Eri mieltä asiasta on joka kymmenes suomalaisista. Tilanne on heikoin alle 30-vuotiailla.  

– Nuorten voi olla vaikeaa nähdä, miten heidän tekonsa vaikuttavat toisten hyvinvointiin. On hyvä miettiä, annammeko heille tilaisuuksia osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen vai jätämmekö ulkopuolelle. Nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tarjota heille sopivia osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa, toteaa HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Falk.  

Sosiaalisista suhteista ja ihmisten kohtaamisista saatava tuki edistää terveyttä ja hyvinvointia.  

Hyvää oloa tuo erityisesti ystävällinen, hymyilevä ja iloinen kohtaaminen ihmisten kanssa. Yli puolet suomalaisista (59 %) pitää tärkeänä sitä, että tuntemattomat ihmiset huomaavat toisiaan arkisissa tilanteissa. 

Kohtaamiskyselyn tuloksia: 

• Vastaajista 17 % koki vahvaa, 52 % kohtuullista ja 31 % heikkoa sosiaalista tukea. 
• Yli puolet, 56 % suomalaisista kokee kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön, jonka kanssa jakaa samat kiinnostuksen kohteet. Eri mieltä asiasta on yli viidennes, 22 % vastaajista.
• Alle puolet, 46 % arvioi, että ihmiset ovat kiinnostuneita heistä tai heidän tekemisistään. Viidennes 21 % arvioi muiden ihmisten kiinnostuksen itseään kohtaan vain vähäiseksi tai olemattomaksi.  
• 81 % on sitä mieltä, että heillä on vähintään yksi ihminen elämässä, jolta voi tarvittaessa saada apua tai neuvoja.  
• 79 % kokee, että heillä on vähintään yksi ihminen elämässään, jonka hyvinvointiin he voivat vaikuttaa. Eri mieltä asiasta on joka kymmenes suomalaisista.  
• Yli puolet, 59 % pitää tärkeänä sitä, että tuntemattomat ihmiset huomaavat toisiaan arkisissa tilanteissa. 
• Alle puolet, 47 % suomalaista arvioi, että heidän on helppo lähestyä vieraita ihmisiä tervehtimällä, katseella, hymyilemällä tai aloittamalla keskustelun. 

Kyselyn aineisto on kerätty 13.-18.1.2023. Kohderyhmänä 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Kyselyyn vastasi 1 019 henkilöä. Aineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Kysely toteutettiin Kantar Publicin käyttämässä internetpaneelissa.

Kyselyn vastauksia on analysoitu standardoidulla Oslo-3 Social Support Scale (OSSS-3) -mittarilla. OSSS-3 mittarin tuloksia jaotellaan kolmeen kategoriaan pistemäärän mukaan: vahva, kohtuullinen ja heikko sosiaalinen tuki. Kyselyn tuloksia on verrattu Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin sosiaalista tukea mittaavaan indikaattoriin. Eurostat tuottaa ja julkaisee vertailukelpoisia tilastoja eurooppalaisella tasolla. Tutustu kyselyn tuloksiin.