Perheet
Jokainen perhe on erilainen
Perheiden kanssa toimiessa kysymysmerkki on paras välimerkki, sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.
Tavallinen perhe: isä, äiti, tyttö, poika ja cockerspanieli. Reipasta väkeä, hyviä harrastuksia, lapset ja työtkin hoituvat. Niinkö?
– Monessa kohtaa yhteiskunnan perheajattelu on aika normatiivista. Perheet ovat kuitenkin tosi erilaisia, toteaa Anna Moring, joka toimii johtavana asiantuntijana Monimuotoiset perheet -verkostossa.
Se on kymmenen suomalaisen perhejärjestön yhteisverkosto, joka muistuttaa, että perheitä on monenlaisia ja kaikkien tarpeet on huomioitava. Ja ei: kyse ei ole pelkästään sateenkaariperheistä.
Tosiasiassa yli kolmasosa suomalaisista lapsiperheistä on rakenteeltaan monimuotoinen eli ei-tavallinen. Ehkä vanhempia on vain yksi tai kyseessä on uusperhe. Ehkä joku perheestä on kuollut, lapsi on adoptoitu tai perheessä on monta kulttuuria. Lapsia on voinut kerralla syntyä useampi tai sitten heitä ei odotuksesta huolimatta ole kuulunut yhtäkään. Kenties perheessä on sijoitettuja lapsia.
Osa tilanteista on huolella punnittuja ja itse valittuja, osaan on päädytty omasta tahdosta riippumatta. Näissäkin perheissä on iloja, suruja ja kaikkea siltä väliltä – niin kuin perheissä nyt on.
– Monimuotoiset perheet kohtaavat usein ennakkoluuloja ja tulevat sen myötä varovaisiksi. Siksi olisi tärkeää aina kysyä ennen kuin olettaa mitään yhdestäkään perheestä, Moring muistuttaa.
Toimiva avaus on esimerkiksi: Keitä teidän perheeseen kuuluu? Edes se isän, äidin, tytön, pojan ja cockerspanielin perhe ei aina ole ihan sitä, miltä näyttää.
Tasa-arvoa tukiin
Monimuotoinen perhe -termiä ei tarvitse opetella. Kyseessä on vaikuttamistyön käsite, jonka avulla muistutetaan, että perhepolitiikkaa ei tule tehdä vain yhdenlaisesta näkökulmasta käsin.
– Olemme perheinä kaikki samanlaisia vain siinä mielessä, että olemme erilaisia. Jos emme myönnä tätä, toimimme helposti normiin perustuvien oletusten mukaisesti, Anna Moring muistuttaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi lähes kolmasosa suomalaisista eroperheiden lapsista vuoroasuu molempien vanhempiensa luona. Samaan aikaan asumistukea voi saada vain se koti, jossa lapsi on kirjoilla. Tämän tilanteen muuttaminen kuuluu Monimuotoiset perheet -verkoston eduskuntavaalitavoitteisiin.
– Sen mukaan, missä lapsi on kirjoilla, siirtyy hirveä määrä rahaa lapsilisistä asumistukeen. Tämä aiheuttaa turhia riitoja vanhempien välillä, Moring huomauttaa.
Verkosto ajaa myös lapsilisän maksamisen jatkamista 18-vuotiaaksi ja lapsiperheköyhyyden vähentämistä. Se korostuu yhden vanhemman perheissä ja maahanmuuttajaperheissä.
– Muutoskohdissa, kuten erossa tai toisen vanhemman kuollessa, tapahtuu joka tapauksessa taloudellinen heilahdus, jota pahentaa se, että järjestelmä ei heilahda samaan suuntaan vaan esimerkiksi tukien maksu viivästyy.
Osallistumisen kynnys matalammaksi
Sitten on näkymättömämpiä esteitä. Monimuotoiset perheet -verkosto teki vastikään lapsiperheille kyselyn kotipalvelun käytöstä. Se paljasti, että vanhemman väsyminen korostuu monimuotoisissa perhetilanteissa.
– Silti kävi ilmi, että esimerkiksi leskiperheiden on vaikeampi saada palvelua kuin muiden. Tämä kuulostaa erikoiselta, mutta ehkä aikuinen on siellä niin kuormittunut, ettei jaksa vaikkapa selvittää, miten käyttää saatua palveluseteliä, Anna Moring pohtii.
Ei-tavallisissa perheissä elävillä voi olla kynnys hakea tukea myös siksi, että he pelkäävät ennakkoluuloja ja kokevat vähemmistöstressiä. He eivät jaksaisi yhä uudelleen selittää, että ”missä isä on” tai että ”lapsella on väärät varusteet, koska emme ymmärtäneet suomenkielistä tiedotetta”.
Monenlaista apua on kuitenkin tarjolla. Moring suosittelee, että palvelujen markkinoinnissa otettaisiin erilaiset perheet huomioon yksilöidysti. Mietittäisiin, keitä palveluihin nyt osallistuu ja keitä sinne haluttaisiin lisää.
– Jos mainitaan, että palvelut ovat myös sateenkaaripareille, tai että on myös isätoimintaa, tai että also in English, se madaltaa osallistumisen kynnystä, hän huomauttaa.
Toki sitten on myös muistettava tarjota niitä palveluita ”also in English”. Vieraskielisen vanhemman on tylsä tulla perhekerhoon, jossa kuitenkin kaikki toiminta on suomeksi eikä kukaan ota mitään kontaktia.
Moring korostaa kaikissa tilanteissa kysymisen voimaa. Tietoa erilaisista perhetilanteista saa tiivistettynä Monimuotoiset perheet -verkoston verkkosivuilta.
– Kysymysmerkki on paras välimerkki. En minäkään tunne kaikkia perheisiin liittyviä termejä, jotka vieläpä muuttuvat koko ajan. Mutta aina voi kysyä. Siitä suuttuu harva, mutta moni suuttuu olettamisesta, hän muistuttaa.
Kaikki onnelliset perheet eivät aina olekaan toistensa kaltaisia, sanoi Leo Tolstoi mitä hyvänsä.
