Ajankohtaista

10.9.2024

Kysely: Nuorten yksinäisyys yleistyy oppilaitoksissa – ”Tuntuu surulliselta, koska kaikki tarvitsevat ystäviä”

Video: Opiskelijat Anastasiia Golovakho ja Vili Olkkonen sekä HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki kertovat, miten yksinäisyyttä voitaisiin vähentää.

HelsinkiMission School to Belong -yksinäisyyskysely osoittaa, että yksinäisyys on kasvava ongelma suomalaisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastanneista oppilaista ja opiskelijoista 17 prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä. 

Lisäksi kaikkein haitallisin yksinäisyyden muoto, jatkuva yksinäisyys, on lisääntynyt. Ratkaisut edellyttävät pitkäjänteistä työtä ja osallistavan oppilaitoskulttuurin luomista. Opiskelijat toivovat konkreettisia parannuskeinoja.

Yksinäisyyskyselyyn vastanneista oppilaista ja opiskelijoista 17 prosenttia kertoi kokevansa haitallista yksinäisyyttä oppilaitoksessaan. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 15.

Tulokset eivät yllätä HelsinkiMission asiantuntijoita. Yksinäisyyden lisääntymistä osattiin odottaa.

– Onhan se riipaisevaa, kun kaikki eivät löydä kaveria. Oppilaitoksissa ei ehkä ole ymmärretty, kuinka paljon niiltä vaaditaan aktiivisuutta, toimijuutta ja vastuunkantoa, HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki toteaa.

Ammattioppilaitos Omniassa Espoossa nuoret tietävät, että uusiin ihmisiin tutustuminen ei aina ole helppoa.

– Yksinäisyyden lisääntyminen tuntuu surulliselta, koska kaikki tarvitsevat ystäviä, huokaa muotialaa opiskeleva Anastasiia Golovakho.

Hänellä on omakohtaista kokemusta yksinäisyydestä. Golovakho muutti puoli vuotta sitten Suomeen eikä hän aluksi tuntenut ketään.

– Minulla ei ollut ystäviä eikä tuttavia. Onneksi ammattikoulumme järjesti paljon tapahtumia, joissa tutustuin uusiin ihmisiin. Lisäksi koulun henkilökunta auttoi meitä. Nyt minulla on kavereita, Golovakho kertoo.

Anastasiia Golovakholla on omakohtaista kokemusta yksinäisyydestä. ”Aikuisten kannattaa tarkkailla, milloin nuori kaipaa apua.” Kuva: Tia Yliskylä

Jatkuvan yksinäisyyden lisääntyminen on huolenaihe

Murheellista on, että myös kaikkein haitallisin yksinäisyyden muoto, jatkuva yksinäisyys, on lisääntynyt. 

Vuoden 2022 yksinäisyyskyselyssä jatkuvaa yksinäisyyttä oli kokenut 5,5 prosenttia vastaajista, mutta vuonna 2024 luku nousi jo 7,4 prosenttiin.

– Vaikeaa yksinäisyyttä kokee vain pieni osuus opiskelijoista, mutta esimerkiksi yksittäisen oppilaitoksen kohdalla puhutaan jo kymmenistä ihmisistä. Pitkittyneellä yksinäisyydellä voi olla vakavia vaikutuksia henkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä opinnoissa pärjäämiseen, yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki sanoo.

Vili Olkkonen ja Anastasiia Golovakho opiskelevat Omniassa. He toivovat, että yksinäisyyden vähentämistä pohdittaisiin laajemmin yhdessä. Kuva: Tia Yliskylä

Eniten yksinäisyyttä ammattikouluissa ja korkeakoulussa

School to Belong -kyselyn mukaan yksinäisyyden kokemukset yleistyvät iän myötä. Yksinäisyyteen vaikuttaa myös oppilaitostyyppi. 

Kyselyyn vastanneista yli 20-vuotiaista opiskelijoista 23 prosenttia kokee oppilaitoksessaan haitallista yksinäisyyttä. Sen sijaan 15- ja 16-vuotiaista opiskelijoista haitallista yksinäisyyttä kokee vain 12 prosenttia.

Yläkouluissa yksinäisyyttä kokee 10 prosenttia, lukioissa 10 prosenttia ja ammattioppilaitoksissa jopa 19 prosenttia vastaajista. 

Korkeakouluissa yksinäisyys on vielä yleisempää. School to Belong -kyselyyn osallistuneessa ammattikorkeakoulussa yksinäisyyttä koki 35 prosenttia. Sen sijaan korkeakouluopiskelijoista peräti 51 prosenttia kokee yksinäisyyttä. Luku selviää HelsinkiMission tänä vuonna julkaisemasta korkeakoulukyselystä.

Vähemmistöryhmien opiskelijat ovat alttiimpia yksinäisyydelle

Kysely nostaa esiin, että yksinäisyys on vahvasti sukupuolittunutta. Miehistä 12 prosenttia kokee yksinäisyyttä ja naisista 19 prosenttia. 

Eniten yksinäisyyttä kokevat ne opiskelijat, jotka eivät identifioidu miehiksi tai naisiksi tai eivät halunneet kyselyssä määrittää sukupuoltaan. Siinä ryhmässä jopa 28 prosenttia kokee yksinäisyyttä. 

Syypäinä sosiaaliset taidot, digitaalisuus ja some

Yksinäisyyden lisääntymiselle on useita syitä: esimerkiksi sosiaalisten taitojen heikentyminen, viestinnän digitaalisuus ja somen käytön lisääntyminen.

Koronapandemian aikana sosiaaliset kontaktit ja harrastukset vähenivät merkittävästi, mikä on voinut vaikuttaa nuorten sosiaalisten taitojen heikentymiseen. 

”Täytyy löytää erilaisia tapoja olla yhdessä.”

Digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen voi myös osaltaan syventää yksinäisyyden tunteita. 

Myös itseohjautuvuutta ja luokattomuutta korostava toisen asteen opetusjärjestelmä johtaa tilanteeseen, jossa moni nuori opiskelija kokee jäävänsä ulkopuoliseksi omassa oppilaitoksessaan.

”Tärkeintä on asenneympäristöön vaikuttaminen. Täytyy löytää erilaisia tapoja olla yhdessä”, HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki sanoo. Kuva: Tia Yliskylä

Ratkaisun avaimet ovat oppilaitoksilla ja yhteisöillä

Yksinäisyystyön päällikön Maria Lähteenmäen mielestä oppilaitosten tulisi tiedostaa, miten niillä menee. Miten talossa toimitaan? Miten yhteisöllisyyttä luodaan? Miten kanssaihmiset kohdataan? 

– Haastamme oppilaitokset pohtimaan toimintatapojaan, jotta kukaan ei enää kokisi jatkuvaa yksinäisyyttä. Tärkeintä on asenneympäristöön vaikuttaminen. Täytyy löytää erilaisia tapoja olla yhdessä, Lähteenmäki sanoo.

”Haastamme oppilaitokset pohtimaan toimintatapojaan, jotta kukaan ei enää kokisi jatkuvaa yksinäisyyttä.”

On olennaista, että ratkaisuja etsitään koko yhteisön voimin.

– Viestimme on, että yksinäisyys ei ole vain yksilön ongelma, vaan ratkaisut lähtevät yhteisöstä. Pitkäjänteinen työ osallistavan oppilaitoskulttuurin luomiseksi tuottaa tulosta, korostaa Heidi Rouhiainen, HelsinkiMission nuorten palveluiden päällikkö.

”On tärkeää, että oppilaitokset järjestävät nuorille lisää mahdollisuuksia kohtaamiseen ja tutustumiseen”, Omniassa opiskeleva Vili Olkkonen sanoo. Kuva: Tia Yliskylä

Lisää kohtaamisen ja tutustumisen mahdollisuuksia

Nuoret opiskelijat toivovat konkreettisia toimia. 

– On tärkeää, että oppilaitokset järjestävät nuorille lisää mahdollisuuksia kohtaamiseen ja tutustumiseen. Esimerkiksi oppitunneilla voitaisiin tehdä enemmän yhdessä ja välitunneilla olla yhdessä. Kyllä sieltä ennemmin tai myöhemmin joku kaveri löytyy, laboratorioalan tutkintoa Omniassa opiskeleva Vili Olkkonen pohtii.

HelsinkiMissio on saanut hyviä tuloksia School to Belong -ohjelman yhteisöllisellä yksinäisyystyöllä. Sen ansiosta haitallinen yksinäisyys on vähentynyt. 

Esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksissa, joissa on aktiivisesti tehty työtä yksinäisyyden vähentämiseksi, koetaan vähemmän jatkuvaa haitallista yksinäisyyttä (5,8 prosenttia) kuin muissa oppilaitoksissa (7,2 prosenttia).

HelsinkiMissio haluaa olla tukemassa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja vähentämässä yksinäisyyttä yhdessä oppilaitosten kanssa. Vuodesta 2022 toiminut School to Belong -ohjelma tarjoaa oppilaitoksille tukea yksinäisyyden vähentämiseen muun muassa koulutusten, valmiiden materiaalien ja yhteisöllisten tempausten avulla.

School to Belong -yksinäisyyskysely:

  • HelsinkiMissio toteutti School to Belong -yksinäisyyskyselyn keväällä 2024. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 79 oppilaitosta, joiden joukossa oli yläkouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakoulu.
  • Edelliset kyselyt tehtiin vuosina 2023 ja 2022.
  • Tämän vuoden kyselyyn vastasi kaikkiaan 3503 oppilasta ja opiskelijaa, 1123 oppilaitosten henkilökunnan jäsentä ja 1033 huoltajaa. 
  • School to Belong -ohjelma tarjoaa oppilaitoksille tukea yksinäisyyden vähentämiseen muun muassa koulutusten, valmiiden materiaalien ja yhteisöllisten tempausten avulla.
  • Lukuvuonna 2024–25 ohjelmaan osallistuu 126 oppilaitosta ja toimipaikkaa eri puolilta Suomea.

10.9.2024