Kolmevuotisen kehittämisprojektin aikana (2020−2022) olemme käärineet hihat HelsinkiMissiossa ja hioneet nuorten palveluitamme entistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi. Halusimme kehittämistyön aikana arvioida palvelujen arvoa ja konkretisoida hyötyjä, joita nuoret palveluistamme saavat.

On selvää, että sosiaalisen muutoksen ja erilaisten hyvinvointiin liittyvien hyötyjen hintalaputtaminen ei ole helppoa. Pohdintaa herätti, mikä rahallinen arvo on esimerkiksi sillä, että nuoren haitallinen yksinäisyydenkokemus vähenee, itsemyötätunto vahvistuu tai hän tulee rohkeammaksi sosiaalisissa tilanteissa. Juuri näitä hyvinvointia mittaavia asioita seuraamme kyselyin antaessamme keskusteluapua vaikeaan elämäntilanteeseen, kriisiin tai yksinäisyyteen. Ehdottomasti vaikeinta on asettaa hintalappu sille, mitä ei pitäisi rahassa mitata; toisen ihmisen aika ja läsnäolo.

Valitsimme vaikuttavuuden arviointiin SROI-menetelmän (Social Return On Investment), jota on hyödynnetty paljon etenkin kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnissa. Menetelmän arviointikehikkoa käytetään ei-rahallisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten paikantamiseen ja laskemiseen.

SROI-luku kuvaa ikään kuin sitä, kuinka monta euroa toimintoon sijoitettu euro tuottaa erilaisina hyötyinä takaisin yhteiskunnalle. 

Arviointimenetelmän nimi viittaa rahoitusalalta tuttuun Return On Investment (pääoman tuottoaste) eli ROI-lukuun, johon lisätty S-kirjain tuo sosiaalisen ulottuvuuden. Menetelmän avulla pyritään antamaan arvo vaikutuksille, joiden katsotaan jäävän perinteisten kustannus-hyötyanalyysien (KHA) ulkopuolelle. Sosiaalinen ulottuvuus voi tarkoittaa myös terveydellistä tai esimerkiksi ympäristöön kohdistuvaa parannusta tai hyötyä. SROI-arvioinnissa tarkastellaan millaisia panoksia, tuotoksia ja tuloksia toiminnasta sidosryhmille seuraa sekä miten niitä voidaan mitata. Panokset ja tuotokset rahamääräistetään ja arvioinnin lopputuloksena syntyy SROI-suhdeluku.

Aluksi ajattelimme optimisteina lähteä analyysiin omin voimin mutta SROI-oppaan kirjoittaneen Juha Klemelän konsultaation jälkeen varmistui, että haluamme arviointiin ulkopuolisen toteuttajan. Ilman aiempaa kokemusta arviointi monine vaiheineen vaikutti työläältä toteuttaa muun työn ohessa ja lisäksi analyysin laadun ja objektiivisuuden kannalta tuntui paremmalta, että päätoteuttaja olisi ulkopuolinen taho.

Kumppaniksemme valikoitui SROI-analyysejä aiemminkin toteuttanut Kuntoutussäätiö. Yhdessä Timo Ilomäen ja Satu Niskasen kanssa rakensimme SROI-analyysin päävälineen, vaikutuskartan. Säännöllisissä ja kärsivällisissä tapaamisissa mietimme, mikä olisi oikea rahallinen vertailukohde erilaisille nuorten palveluillemme.

Lopulta prosessiin kului vuosi. Aikaa kului erityisesti siksi, että halusimme itse olla toimintojen arvottamisessa rehellisen realistisia. Tästä saimmekin ulkopuoliselta, prosessin objektiivisuutta vahvistavalta taholta erityismaininnan.

SROI-raportti valmistui toukokuussa 2022. Totesimme iloksemme, että nuorten palvelut saavat aikaan paljon hyvinvointivaikutuksia ja toimintaan sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin jo samana vuonna. Nuorten palvelut ovat tuottaneet vuonna 2021 niihin sijoitetun pääoman lähes kaksikertaisena takaisin erilaisina yhteiskunnallisina hyötyinä. Arvio ei ota huomioon yksinäisyyden vähentymisen pitkäaikaisia seurauksia, jotka ovat merkittäviä yksilön terveydelle ja jota nostaisivat sosiaalista tuottoa entisestään.

Prosessin aikana opimme paljon sekä oman toimintamme arvosta että sen arvottamisesta. Kokemus näkyy prosessien jatkokehittämisessä. Jatkossa olemme entistä ehompia kumppaneita SROI- analyysin tekemisessä mutta päävastuun raportista ja analyysista jättäisimme edelleen ulkopuoliselle toimijalle – se kannatti!