Kulosaaressa ei kenenkään tarvitse olla yksin

Yhä useampi nuori kärsii yksinäisyydestä, käy ilmi HelsinkiMission teettämästä School to Belong -kyselystä. Kyselyssä joka neljäs nuori vastasi, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää tai porukkaa, johon kokisi kuuluvansa. Kulosaaressa sijaitsevassa Brändö gymnasiumissa tulos on aavistuksen keskiarvoa parempi, ”vain” joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi.

– Mutta 420 oppilaan koulussa se tarkoittaa 42 oppilasta, mikä on aika paljon, sanoo koulun kuraattori Pia Stråhlman-Kurki.

School to Belong-ohjelma tarjoaa koulun henkilöstölle työkaluja, jotka auttavat vähentämään yksinäisyyttä.

– Pystymme nyt entistä paremmin tunnistamaan oppilaiden yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Sekä henkilökunnalle että nuorille järjestettävien luentojen ja tapahtumien kautta on pyritty ymmärtämään mitä yksinäisyys on.
Lisääntynyt tieto tosin johtaa joskus siihen, että Stråhlman-Kurki tuntee itsensä neuvottomaksi yksinäisyyden ehkäisemisessä. Siksikin School to Belong-ohjelman materiaalit ja neuvot ovat olleet arvokkaita.

– School to Belong -ohjelman konkreettiset työkalut ovat olleet valtavan tärkeitä. Henkilökunnan keskuudessa on halu ymmärtää, mutta asiat eivät aina muutu niin nopeasti kuin toivoisi. Uusia toimintatapoja ei pystytä heti omaksumaan, sillä muutakin työtä on paljon.

Riittämättömyyden tunteen kasvu

Jo koronaepidemian aikana kasvoi huoli sen vaikutuksesta nuoriin. Pia Stråhlman-Kurjen mukaan epidemialla on selvästi ollut seurauksia – nuoret yläasteella ovat jääneet ilman tilaisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja.

– Kuten ottamaan osaa keskusteluihin oppitunneilla. Oppilailla ei ole ollut mahdollisuutta oppia luottamaan toisiinsa. Verrattuna aikaisempiin vuosiin lukiota aloittavien oppilaiden sosiaaliset taidot ovat heikentyneet.

Poissaolot ovat myös kasvaneet ja yhä useampi oppilas jättää kursseja kesken.

– Ei voi varmuudella sanoa, mikä on suoraa seurausta koronasta, mutta pandemia on kärjistänyt ongelmia.

Stråhlman-Kurki muistuttaa, että yksinäisyydellä on monet kasvot. Kyse voi olla siitä, ettei ole yhtään ystävää tai ettei löydä omaa joukkoaan kouluyhteisössä. Tai vaikka löytäisi oman porukan, voi silti tuntea itsensä yksinäiseksi.

– Oppilaille ei kehity yhteenkuuluvuuden tunnetta tai he eivät koe olevansa samanhenkisiä toisten kanssa, sanoo Stråhlman-Kurki.

Koska vaatimukset nuoria kohtaan ovat kasvaneet on myös riittämättömyyden tunne lisääntynyt. Eikä ongelma koske vain nuoria vaan näkyy koko yhteiskunnassa.

– Se heijastuu opintoihin, mutta myös ystävyyssuhteisiin. Osaa kokee huonoutta ihmisenä ja näkee itsessään vain vikoja.

Tuutoreista ystävyyden lähettiläitä

Ennen syksyllä 2023 opintojaan aloittavaa vuosikurssia on Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa tehty selkeä strategia. Oppilailla tulee olemaan enemmän mahdollisuuksia tutustua toisiinsa.

– Tuemme vahvasti ensi vuoden ykkösluokkalaisia varten kouluttamiamme tutoreita. Tuutoreista tulee yhteisöllisyyden ja ystävyyden lähettiläitä koulussamme, sanoo Stråhlman-Kurki.

Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että oppilaat jakavat koulun arvot.

– Nuorelta nuorelle toivottavasti välittyy tunne, että ”kuulun tänne”, että koulu on paikka, jossa voi tuntea olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Ja että kouluun tulee mielellään.

Jotta vältettäisiin se, että samat oppilaat aina seurustelevat toistensa kanssa, oppilaat ovat itse toivoneet, että heidät jaettaisiin sekaryhmiin. Kulosaaressa on opiskelijakahvila ja järjestetty muun muassa elokuvailtoja.

– Olemme jo järjestäneet paljon tapahtumia, mutta ensi lukuvuonna pyrimme vielä aiempaa enemmän ohjaamaan nuoria yhteen. Se, mitä oppilaatkin toivovat, on päästä yhdessä etsimään ratkaisuja, sanoo Stråhlman-Kurki.

Yksinäisyys on monisyinen ongelma

Tähän asti oppilailta saatu palaute on ollut myönteistä.

– Ollaan tyytyväisiä, että tapahtumissa on tarjolla ilmaista kahvia, teetä ja keksejä, mutta oppilaat myös tulevat paikalle mielellään ja kertovat asioitaan kun aikuinen on läsnä. Jos nuoret viihtyvät ja jäävät paikalle, on se heidän tapansa kertoa, että on kivaa.

Vaikka tilanne Kulosaaressa on suhteellisen hyvä ja yksinäisyyden voittamiseksi tehdään jo paljon, tunnustaa koulun kuraattori, että yksinäisyyden tunnistaminen on vaikeaa.

– Joku voi istua nenä kännykässä ja luurit korvilla ja haluta olla yksin, mutta on vaikea tietää onko asia tosiaan niin. Yksinäisyys on monisyinen ilmiö.

Siksi Stråhlman-Kurki korostaakin kuinka tärkeää on, että yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteisiin suhtaudutaan normaaleina.

– Se madaltaa nuorten kynnystä hakea apua. Tällä tavoin ongelmat saadaan myös paremmin esiin ja käsiteltäväksi.

Hän kannustaa nuoria aktiivisesti kuulostelemaan miltä heistä tuntuu, miten he voivat.

– Jos esimerkiksi kaikki ärsyttää, se voi johtua siitä, että on yksinäinen ja kaipaa sosiaalisia kontakteja. On tärkeää kuunnella itseään ja uskaltaa luottaa omiin tunteisiinsa ja kokemukseensa. On täysin normaalia hakea apua, jos tuntee olevansa eksyksissä.