Uusi tähti loistaa Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä

Jaakko Lahtinen työskentelee muusikkona erilaisten oppijoiden musiikkiopistossa Resonaarissa. Tänä syksynä hän näyttelee Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -musikaalissa. Itsekin kehitysvammainen Lahtinen tekee musikaalissa kehitysvammaisen Toren roolin.

Musikaalirooli on Jaakko Lahtisen salaisen haaveen täyttymys. Sen toteutumiseksi on vaadittu valtavasti palavaa innostusta, sinnikästä harjoittelua ja ennakkoluuloton opinahjo, jonka periaate on, että kaikki oppivat soittamaan.

Tuore näyttelijä aloitti opiskelun Resonaarissa 20 vuotta sitten. Sittemmin hän sai opistosta leipätyön Resonaarigroup-yhtyeen laulajana ja kosketinsoittajana. Hän toimii myös kouluttajana, ja oma levykin ilmestyi muuta vuosi sitten.  

− Tultuani valituksi musikaaliin alkoivat rankat harjoitukset. Alussa oli vaikeaa, sitten alkoi mennä hyvin. Ensi-ilta oli elokuun lopulla.

Pahimpaan korona-aikaan esiintymään pääsystä ei kuitenkaan ollut tietoa. Vielä syyskuussakin yleisötilaisuuksia rajoitettiin.

− Nyt rajoituksia puretaan ja yleisöä pääsee lisää teatteriin, Lahtinen iloitsee.

APLODEJA YLEISÖLTÄ SEKÄ KRIITIKOILTA

Unelman toteutuminen ei vaikuta nousseen hattuun, vaikka roolisuoritus on saanut kiittäviä arvosteluja sekä yleisöltä että ammattikriitikoilta.

”Puntti Valtonen, Tuomas Uusitalo ja Jaakko Lahtinen rakentavat toisiinsa kytkeytyvää mieskuvaa koskettavalla tavalla”, kirjoitti Helsingin Sanomat elokuun lopulla Niin kuin taivaassa -kantaesityksen jälkeen. 

− Musikaali on hauska projekti. Päätyöni on silti yhä Resonaarissa, joka on toinen kotini, kavereineen ja opettajineen.  

Lahtinen ryhtyy pyytämättä kertomaan tarkemmin musikaalista, jonka pääosaa esittää menestynyt, mutta uupunut kapellimestari Daniel Darèus. Darèus vetäytyy pohjoisruotsalaiseen kotikyläänsä lepäämään, mutta pian hänet houkutellaan vetämään kirkkokuoroa.

Jätetään juonipaljastukset ja kysytään, miten musikaali poikkeaa muusikon keikkailusta.

− On tosi mielenkiintoista esiintyä teatterin isolla näyttämöllä. Yleisö voi seurata tarinaa ohjelmaesitteestä.

− Kun olen muusikkona, vaikka Savoyn lavalla, yleisö elää mukana eri tavalla. Se taputtaa tahdissa, kun heitä pyytää siihen. 

RESONAARIN OPETTAJAT TAUSTATUKENA

Musikaalin esiintymispäivinä näyttelijät käyvät koronatestissä ennen teatterille menoa. Jaakolla on iltaisin tukena, kulissien takana toinen Resonaarin johtajista, Kaarlo Uusitalo tai Markku Kaikkonen.

− Katsovat, että osaako se poika toimia siellä lavalla. Se on kyllä tärkeää, sillä näyttämö on valtava tehdas, jossa tapahtuu hirveästi kulissien takana.

Tuore näyttelijä kiittää lämmintä vastaanottoa. Teatterin johtaja Kari Arffman, ohjaaja Jakob Högman, kapellimestari Eeva Kontu ja monet muut toivottivat tervetulleeksi työryhmään.

SAIMME TUNNUSTUSTA MONINAISUUDELLE

Miten Resonaaria pyydettiin yhteistyöhön maan suurimpaan ammattiteatteriin? Onhan kehitysvammaisen taiteilijan vielä nykyäänkin vaikea päästä esiin marginaalista.

Rehtori Markku Kaikkonen vastaa ottamalla seinältä vuoden 2021 Thalia-palkinnon. Se annettiin esitykselle I det stora landskapet, jossa Resonaarigroup oli soittamassa Svenska teaternissa syksyllä 2019.

− Se oli yksi näyttö ammattiteatterin lavalla esiintymisestämme, Kaikkonen kertoo.

Hänestä tuli vastikään Sibelius Akatemian, entisen opinahjonsa vuoden alumni. Kaikkonen näkee senkin tunnustuksena Resonaarin työlle.

Hän uskoo, että musiikkikoulun motto Kaikki soittaa ja muut tavoitteet menevät eteenpäin erilaisin askelin. Nyt tultiin jälleen ammattiteatterin lavalle.  

− Se on hienoa!  Näin teatteri- ja kulttuurikentällä huomioidaan moninaisuus ja potentiaaliamme ja luodaan mahdollisuuksia päästä oppimaan uutta.

Musikaaliin valittua Jaakko Lahtista opettajan on helppo suositella.

− Jaakolla on vahva pohja ja takanaan pitkä kasvuprosessi. Hän omaa tarvittavat ominaisuudet ja valmiudet, joita täydentää vuosien koulutus ja esiintymiskokemus solistina ja yleisön edessä, Kaikkonen luettelee.

− Kaikki on naksahtanut hyvin kohdilleen.

MONET ENNAKKOLUULOT HÄLVENIVÄT

Musikaalin keskiössä on kirkkokuoro. Kuoro saa uuden kapellimestarin, jolloin on arvattavissa, että jotakin muuttuu.

Kuoro joutuukin testiin, kun laulamaan mielii kehitysvammainen Tore. Jotkut kauhistuvat: Jotain rajaa! Uusi asia käsitellään yhdessä ja ulkopuoliseksi itsensä kokenut Tore saa kuin saakin mahdollisuuden aloittaa kuorossa.

− Huomataan, että erilaisuus onkin voimaa. Kun kaikki kannattelevat toisiaan, ollaan vahvempia, ohjaaja Jakob Höglund kertoo puhelimessa.

Höglund halusi kehitysvammaiselle kirjoitettuun osaan nimenomaan kehitysvammaisen. Apua sopivan esiintyjän etsintään saatiin muun muassa Mikaela Hassanilta, joka on DuVTeaternin taiteellinen johtaja. Hänellä oli aikaisempaa työkokemusta Resonaarigroupin kanssa.

Musikaalissa Toren roolissa vuorottelevat Paavo Kääriäinen ja Jaakko Lahtinen.

− Kiinnostavaa on se, että he ovat rakentaneet roolin yhdessä, auttaneet toinen toistaan. Kumpikin on erilainen Tore, mutta juttu toimii.

− Tämä on ollut kaikella tavalla myönteinen kokemus. Monet ennakkoluulot ovat lavalla hälvenneet taivaan tuuliin. Ymmärtääkseni myös katsomossa, Höglund sanoo.