Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä 

Tuoreen Työelämän yksinäisyys 2024 -barometrin mukaan joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi töissä kokee 7 % vastanneista, ja joka kymmenes kärsii ulkopuolisuuden tunteesta, erityisesti alle 30-vuotiaat. Kyselyyn vastasi 1 063 työelämässä olevaa 18–69-vuotiasta suomalaista. 

Yksinäisyys vaikuttaa vakavasti henkiseen ja fyysiseen terveyteen. On laskettu, että yksinäisyys on elimistölle yhtä haitallista kuin 15 savuketta päivässä. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys -barometrista ilmenee, että jopa joka viides suomalainen tuntee yksinäisyyttä työyhteisössään vähintään silloin tällöin. Työn ulkopuolella yksinäisyyttä kokee joka kolmas suomalainen. 

”Kun koen työyksinäisyyttä, minun on vaikea aloittaa työtehtäviä ja pyytää apua. Työmotivaationi siis kärsii enkä koe työn palkitsevuutta.”  

Itsensä yksinäiseksi kokevien määrä työyhteisössä on laskenut edellisestä, vuoden 2022 barometrista. Nyt 52 % ei koe yksinäisyyttä koskaan tai kokee sitä hyvin harvoin, kun vastaava osuus oli 44 % vuonna 2022. Nuorten aikuisten kokema työelämän yksinäisyys on kuitenkin edelleen korkeampi kuin muiden työikäisten. 

–Vaikka työyksinäisyys on laskenut, puhumme edelleen lähes 200 000:sta haitallista työyksinäisyyttä kokevasta. Tämä on terveydellisesti ja taloudellisesti sekä kallista että inhimillisesti kestämätöntä. On aika tavoitella eettisempää ja kestävämpää työelämää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, sanoo HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki. 

Työelämän yksinäisyys -barometrin avoimissa vastauksissa vastaajat tuovat ilmi työyksinäisyyden negatiivisia seurauksia työhön. Työyksinäisyys vaikuttaa eniten työmotivaatioon ja tehokkuuteen. Toiseksi eniten yksinäisyys vaikuttaa poissaolojen lisääntymiseen. Se on myös syy työpaikan vaihtoon. 

”Työyksinäisyys kannustaa jäämään etätöihin” 

Työelämässä koetun yksinäisyyden vähentymistä voi selittää se, että tämän vuoden otoksessa oli myös enemmän tiimi- ja asiakastyötä tekeviä. Näyttää siltä, että koronan jälkeen yhä useampi tekee pelkän etätyön sijaan hybridityötä, mikä on osaltaan vähentänyt työyksinäisyyttä. Vuonna 2024 julkaistussa Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa ilmenee, että etätyössä on suurempi riski kokea yksinäisyyttä.   

Joka kymmenes kokee itsensä ulkopuoliseksi työyhteisössään  

Ulkopuolisuuden kokemus on työelämässä yleistä ja lähes joka kymmenennelle (9 %) se on arkipäivää. Vastaajista kolmannes (32 %) kokee vähintään silloin tällöin itsensä ulkopuoliseksi omassa organisaatiossaan. Eristyneeksi kollegoistaan itsensä tuntevat jatkuvasti tai melko usein 7 % vastaajista. Eristäytyneisyys tarkoittaa, että ihminen ei ole kontaktissa toisiin ihmisiin. 

– Ulkopuolisuuden kokemus ja siitä aiheutuva yksinäisyys voivat aiheuttaa vakavia seurauksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Yksinäisyydestä olisi tärkeä puhua myös työyhteisöissä matalalla kynnyksellä ja varmistaa, että työskentelytavat tukevat yhteisöllisyyttä. Erityisen tärkeää on pitää huolta työuran alkumetreillä olevista työntekijöistä, toteaa HelsinkiMission työelämän erityisasiantuntija Aku-Pekka Laakso. 

Ulkopuolisuuden tunne korostuu alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Heistä reilu kolmannes (34 %) tuntee ulkopuolisuutta vähintään silloin tällöin. Iän karttuessa ulkopuolisuuden tunne organisaatiossa vähenee erityisesti yli 55-vuotiaiden keskuudessa.  

Yhteys muihin työkavereihin ja koettu toverillisuus ovat tärkeitä työelämässä, sillä sosiaalinen tuki suojaa tutkitusti stressiltä ja kuormittuneisuudelta. Työkaveruus vahvistaa myös yhteenkuuluvuutta. Nuoret, 18–29-vuotiaat vastaajat kokevat muita enemmän, että heillä ei ole yhteyttä työkavereihin. Jopa 18 % nuorista vastaajista kokee yhteyden puutetta jatkuvasti tai melko usein.  

”Osa työyhteisöistä on erittäin sisäänpäin kääntyneitä, jolloin niihin on vaikea tuntea kuuluvansa.” 

HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2024 -barometri seuraa yksinäisyysilmiötä työelämässä. Barometrin toteutti Verian 8.–17.3.2024 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 18–69-vuotiaat työssäkäyvät suomalaiset. Vastaajia oli yhteensä 1 602 vastaajaa, joista työllisiä 1 063 (palkansaajat, yrittäjät, lomautetut ja työttömät). Vastaajat edustivat väestöä sukupuolen (nainen/mies/muu), iän ja asuinalueen mukaisesti.